Ilmaääneneristys

Kun halutaan selvittää kahden tilan välisen rakenteen ääneneristävyys, on tehtävä ilmaääneneristysmittaus. Mittauksella tutkitaan ilmaäänen (musiikki, puhe, koiran haukkuminen jne.) kulkeutumista tilasta toiseen. Jotta mittauksissa mitattaisiin oikeaa asiaa toistettavalla tavalla, on mittausten tekotapa SFS-standardoitu. Mittauksista syntyy virallinen pöytäkirja. Jos kohde ei täytä ääneneristysnormeja, sisältää pöytäkirja aina myös ehdotuksen tilanteen korjaamiseksi.

Ilmaääneneristysmittauslausunnolla voidaan todentaa mm: 

- ääneneristysnormien täyttyminen uudisrakennuskohteissa
- normien täyttyminen käyttötarkoituksen muutostilanteissa (liiketilasta asunto tms)
- se ettei remontilla ole heikennetty ääneneristystä korjauskohteissa
- rakenteiden nykyinen ääneneristävyys parannussuunnittelun lähtötiedoiksi.

Eri tiloissa sallittu äänitaso riippuu tilan rakennusluvan hakuaikana voimassaolleista normeista. Nykymääräykset ovat voimassa kohteissa, joihin on haettu rakennuslupaa 1.1.2000 tai sen jälkeen.

Askelääneneristys

Askeläänitasomittauksella selvitetään lattian kopinan tai töminän määrää ja kulkeutumista tilasta toiseen. Viralliset askeläänitasomittaukset tehdään standardoiduilla menetelmillä ja niistä syntyy aina virallinen pöytäkirja. Mittaustarpeen synnyttää usein koettu meluhaitta tai esimerkiksi rakennusvalvojan määräys. Mittauksia tehdään esimerkiksi kun:

- asuntojen välisen ääneneristyksen selvittämistä ennen uuden kohteen käyttöönottoa tai vanhan asunnon remontin valmistumista
- tilojen käyttötarkoitusta muutettaessa (muutos ei saa heikentää ääneneristävyyttä)
- Asuntojen välinen ääneneristävyys ei tyydytä asukkaita ja halutaan selvittää tilanne ja suunnitella siihen parannus.

Sallittu askeläänen määrä riippuu rakennusluvan hakemisen ajankohdasta. Nykymääräykset ovat voimassa kohteissa, joihin on haettu rakennuslupaa 1.1.2000 tai sen jälkeen.

Jälkikaiunta-aika

Jälkikaiunta-ajan mittauksella mitataan tilan kaiuntaa. Jälkikaiunta-aika määrittelee osaltaan esiintymistilojen, opetustilojen ja neuvotteluhuoneiden käyttötarkoituksenmukaisuutta. Mittauksia tehdään esimerkiksi kun:

- Opetustilan, studiotarkkaamon, konserttisalin, auditorion tai neuvotteluhuoneen äänimaailma ei ole tyydyttävä ja halutaan suunnitella siihen parannuksia.
- Avotoimiston äänimaailma ei toimi ja se vaikeuttaa työntekoa.
- Tuotantotilan melutaso on häiritsevän voimakas ja halutaan selvittää sen vaimentamismahdollisuuksia.

Jälkikaiunta-aika mitataan aina myös askel- ja ilmaääneneristysmittausten yhteydessä laskentaa varten. Jälkikaiunta-ajan lisäksi, varsinkin konserttisaleissa ja avotoimistoissa, voidaan mitata muita huoneakustisia parametreja, jotka kuvaavat tilan akustisia ominaisuuksia. Mittauksia tehdään usein nimenomaan suunnittelun tueksi. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1 on myös vaatimus asuinrakennuksen porrashuoneen jälkikaiunta-ajalle ja se voidaan todentaa mittaamalla.

LVIS-laitteiden äänitasot

Myös LVIS-laitteiden äänitasoille on annettu enimmäismäärät ja niiden äänitaso voidaan tutkia. Mittauksia tehdään esimerkiksi kun:

- Uusi kohde on valmistumassa ja rakennusvalvonta vaatii asuntojen ilmanvaihdon äänitasojen selvittämistä ennen käyttöönottoa.
- Ilmanvaihdon epäillään olevan liian äänekäs ja asia halutaan selvittää.
- Asuinkerrostalon talopesulan pesukoneen aiheuttama melutaso asunnoissa halutaan selvittää.
- Asuinkerrostalon viemäreiden käytön aiheuttama melutaso asunnoissa halutaan selvittää.
- Ilmanvaihtoon ja jäähdytykseen liittyvien laitteiden melutaso ulkona halutaan selvittää.

LVIS-laitteiden tuottamille äänitasoille ulkona ja sisällä asunnoissa on annettu vaatimuksia ja ohjearvoja Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1. Vaatimukset on esitetty erikseen A-painotetulle keskiäänitasolle LA,eq sekä vaihtelevan äänitason hetkelliselle huippuarvolle LA,max.

Ulkokuoren ääneneristys

Ulkokuoren ääneneristysmittauksessa mitataan julkisivun normalisoitua äänitasoerolukua D’ls, joka on verrannollinen asemakaavassa mahdollisesti annettuun vaatimukseen ulkokuoren ääneneristyksestä. Mittauksia tehdään esimerkiksi kun:

- Uusi kohde on valmistumassa ja rakennusvalvonta vaatii ulkotilojen ja asunnon välisen ääneneristyksen selvittämistä ennen käyttöönottoa.
- Ulkoa sisälle kantautuvan melun epäillään olevan liian voimakasta ja kaavassa on vaatimus ulkokuoren ääneneristykselle.
- Toimisto- tai liiketila tms muutetaan asuinkäyttöön ja on todennettava asemakaavassa annetun ulkokuoren ääneneristysvaatimuksen toteutuvan.

Ulkokuoren ääneneristysvaatimukset annetaan aina asemakaavassa ja ne perustuvat ulkona vallitsevan liikennemelun (tieliikenne, raideliikenne, lentoliikenne) ja sisällä sallitun melutason väliseen erotukseen. Joskus vaatimuksia annetaan myös erillisissä rakentamisohjeissa.

Melumittaukset

Melumittaus on laaja käsite. Tällöin mitataan kuitenkin aina jonkin melulähteen (esimerkiksi tieliikenne, teollisuus, työkoneet, ampumaradat, moottoriradat, ravintolamelu, jne) aiheuttamaa melua. Rakenteiden ääneneristävyyttä ei voi tutkia ”melumittauksilla”.

Melumittaukset liittyvät usein melulähteiden toiminnan edellyttämään lupakäytäntöön. Melumittaukset voivat liittyä myös uudisrakentamiseen, rakennusten korjaamiseen, tilojen käyttötarkoituksen muuttumiseen tai teollisuuslaitoksen tuotannossa tapahtuviin muutoksiin. Melua voidaan mitata sisätiloissa sekä myös ulkona. Melumittauksia tehdään esimerkiksi kun:

- Uusi kohde on valmistumassa ja rakennusvalvonta vaatii selvitystä tieliikenteen tai raideliikenteen aiheuttamasta melusta parvekkeilla tai leikkialueilla.
- Katutason liiketila muutetaan asuinkäyttöön ja sisätiloihin kantautuva liikenteen melu halutaan selvittää. Mikäli kaavavaatimusta ei ole, voidaan liikenteen aiheuttama melutaso mitata sisällä.
- Ravintolan, teollisuuden tai työkoneiden aiheuttama melu häiritsee lähialueen asukkaita.
- Teollisuuslaitoksessa pyritään selvittämään vallitsevia melutasoja tai niiden muutoksia tuotannon muuttuessa.

Melua koskevia määräyksiä on mm. ympäristönsuojelulaissa sekä rakennus- ja maankäyttölaissa. Myös monilla muilla säädöksillä rajoitetaan melulähteiden, kuten teollisuuslaitosten, ampumaratojen ja moottoriratojen ympäristölleen aiheuttamaa meluhaittaa.

Äänitehotasomittaukset

Äänitehotasomittauksessa mitataan melunlähteen, esimerkiksi teollisuuteen tai laboratoriokäyttöön liittyvän koneen, tuottamaa äänitehotasoa. Laitteen äänitehotasotietoja käytetään hyväksi suunnittelussa kun on tarpeen tietää, millaiseen ympäristöön laitteet voidaan sijoittaa. Äänitehotasomittauksia tehdään esimerkiksi kun:

- Markkinoille tulossa olevan laitteen ominaisuuksista halutaan tarkempi tietoa myyntiä varten
- Laitokseen ollaan hankkimassa uusia laitteita melulle herkkiin tiloihin ja on tarve selvittää koneiden aiheuttama äänitaso etukäteen.

Mittauksissa selvitetään mitattavan kohteen tuottamaa äänitehoa. Kun tehotaso on tiedossa, voidaan laskennallisesti selvittää laitteen tuottama äänenpainetaso erilaisissa olosuhteissa.

Meluannosmittaukset

Meluannosmittaukset liittyvät yleensä työterveyteen ja kuulonsuojeluun. Meluannosmittauksissa mitataan melualtistusta, joka määräytyy mittausjakson pituuden ja sen aikaisen melutason mukaan. Meluannosmittauksia tehdään esimerkiksi kun:

- Halutaan selvittää kuulonsuojauksen tarvetta työpaikalla
- Laaditaan teollisuuslaitoksen meluntorjuntaohjelmaa

Melualtistuksen raja-arvot on esitetty EU direktiivissä 2003/10/EY.